Vapaa-ajan asunnon lvi-ratkaisut

Monet vapaa-ajan asunnot ovat nykyään paljon enemmän kuin kesämökkejä: ne ovat kakkosasuntoja, joilla vieteään aikaa pitkin vuotta. Monien kotien kodinkoneet kiertävät ykkösasunnosta kakkosasunnolle, eli varustetaso on tavallisen asumisen luokkaa. 

Tällainen vapaa-ajan asuminen edellyttää tietysti kohtalaisen hyvää tasoa, mitä tulee lvi-ratkaisuihin. Lisähaastetta suunnitteluun tuo kuitenkin se, että huvilan rakenteiden pitää kestää ehjinä nekin ajat kun siellä ei asuta, eli suurimman osan vuotta.

Vapaa-ajan asumisen lvi-ratkaisuja suunnitellessa tulee siis päättää, aikooko mökkiä pitää jatkuvasti vähintään peruslämmöllä. Jos rakenteissa kulkee vesijohtoja, ne eivät saa päästä talvella jäätymään. 

Vesivahingot aiheuttavat helposti suuria vaurioita, joiden korjaaminen saattaa tulla kalliiksi – ja sitä kalliimmaksi, mitä pitempään vesi saa muhia rakenteissa. Valtavia ongelmia saa aikaan, jos unohtaa lähtiessään katkaista vedentulon ja sitten kylmässä talossa rikki jäätyneet putket pääsevät valuttamaan vettä viikkojen ajan ennen kuin vahinko huomataan.

Kannattaakin miettiä, millaisilla lvi-ratkaisuilla vapaa-ajanasumisesta saisi rakennuksen kannalta mahdollisimman turvallista, mukavuuksista liikaa tinkimättä. Miten välttämätöntä juokseva vesi teidän perheenne vapaa-ajan vietossa on? Riittäisikö kenties kylmä vesi kaivosta ja padassa lämmitettävä kuuma vesi? Nykyaikaisen kuivakäymälän voi rakentaa asuintilojen yhteyteen, jos pihan perällä sijaitseva puucee tuntuu liian askeettiselta vaihtoehdolta. 

Vesijohdon voi vetää talon läheisyyteen, esimerkiksi saunan yhteyteen rakennettuun pesutupaan, ja jättää rikkoutumisvaarassa olevat putket kokonaan pois muista tiloista. Kaikenlaista pesemistä varten erikseen rakennetun tilan materiaaleissa ja rakenteissa on helpompi ottaa huomioon pakkasen kestävät vesireitit kuin asuinrakennuksessa.

Likavesien kulkemisesta on huolehdittava. Asennetaanko saostuskaivo vai imeytyskenttä? Lvi-suunnitelmat on teetettävä ammattilaisilla, jotka ottavat huomioon paitsi asiakkaan toivomukset ja tarpeet myös lain vaatimukset. 

Erityisesti jätevesien käsittelyssä ollaan nykyisin entistä tarkempia, niin kuin muussakin jätehuollossa. Tästä Suomen tuhannet järvet kiittävät.  

Säästäminen onnistuu huomaamattasi - kun sen oikein suunnittelet

Itse ajattelin vuosien ajan, että säästäminen onnistuu vain vyötä kiristämällä ja ylimääräisistä mukavuuksista luopumalla. Lopulta oivalsin, että säästäminen onnistuu helposti kun rahat siirtyvät palkkapäivänä automaattisesti toiselle tilille. Tämän jälkeen säästöni alkoivat karttua mukavaa vauhtia -- helppo säästäminen oli todellakin minun juttunu!

Kun aloitin säästämisoperaation, olin juuri saanut mieluisan työpaikan. Samalla tulotasoni kohosi mukavasti, vaikka en ollut edes keskituloisen tasalla palkkatilastojen mukaan. Silti onnistuin säästämään tuloistani melkoisen suuren osan.

Tämä onnistui, kun solmin pankkini kanssa rahastosäästösopimuksen. Silloin heti palkkapäivänä pankki sijoitti tililleni tulleesta rahasta noin kaksisataa euroa tiettyihin, itse valitsemiini osakerahastoihin. Koskaan en osannut edes kaivata näitä rahoja, kun en niitä ehtinyt nähdä tililläni.

Säästösopimus on helpoin tapa säästää

Tuolloin ymmärsin että säästösopimuksen tekeminen on helpoin -- ja todennäköisesti monille muillekin sopiva -- tapa vaurastua. Rahaa kertyy huomaamatta joko erilliselle pankkitilille tai rahastosijoituksiin, mikä tietenkin tuottaa pitkällä tähtäimellä selvästi pankkitiliä tai määräaikaistalletuksia korkeamman säästösumman.

Noin viiden, kuuden vuoden kuluessa säästöön oli kertynyt jo huomattava summa. Tässä osakekurssien pitkään jatkunut nousu oli tietysti suurin tekijä. Kuitenkin aivan yhtä tärkeää oli se, että jatkoin kurssien heilahtelusta huolimatta säännöllisien sijoituksien tekemistä. Toisinaan, kun tililleni ilmaantui joku satunnainen suurempi summa, pistin senkin välittömästi osakerahastoihn.

Viiden vuoden kuluttua säästämisen aloittamisesta elämäntilanteeni muuttui. Jätin tuon vuosikymmenen alussa unelmatyönä pitämäni työpaikan ja päätin hankkia itselleni aivan uuden koulutuksen.

Säästöt tuovat joustavuutta elämään

Siinä vaiheessa säästöt tulivat tarpeeseen -- saatoin rahoittaa itselleni uuden yliopistotutkinnon, ja säästöt riittivät pitäämään elintasoni lähestulkoon aikaisemmalla tasolla. Kolme vuotta myöhemmin minulla oli takataskussa uusi tutkinto, ja säästöistä oli vielä jäljellä kolmasosa!

Tämä ei olisi onnistunut, jos olisin säästänyt ylimääräiset rahat joko eläkerahastoon tai PS-tilille. Tietenkään PS-tilejä ei tuohon aikaan vielä ollut olemassakaan, mutta juuri joustavuuden ansiosta suosin itse vieläkin rahastoja ja osakkeita: tiedän saavani rahat käyttöön heti ylimääräistä käteistä tarvitessani. Kuitenkin rahat pysyvät hetken mielijohteilta pankkitiliä paremmin turvassa.

Säästäminen voi siis olla helppoa ja tuottoisaa. Miksi sinäkin et tekisi säästösopimusta jo tänään?

Suojaudu ukkoselta - se kannattaa

Moni lapsi pelkää ukkosta - ja aikuisten kannattaa suhtautua siihen kunnoituksella. Myös omakotitalot ja sähkölaitteet on hyvä suojata ukkosen vaaroilta.

Joka vuosi salama iskee kymmeniin taloihin Suomessa. Yleensä näistä aiheutuu vikoja lähinnä sähkölaitteisiin. Sähkölaitteiden suojaaminen onnistuu kuitenkin helposti

• asentamalla ylijännitesuojat sähkökeskukseen
• ottamalla pistoke seinästä ukkosen ajaksi

Nämä yksinkertaiset keinot auttavat turvaamaan sähkölaitteesi ukkosen aikaansaamilta vaurioilta.

Tulipalo on todellinen vaara

Lisäksi pahimmassa tapauksessa salama voi saada aikaan tulipalon. Toisinaan onnettomuudet aiheutuvat epäsuorista iskuista, jolloin salama ei iske suoraan taloon vaan esimerkiksi sähkölinjaan ja sitä kautta rakennukseen.

Ukkossuojaus on parasta järkestää erillisellä ukkosenjohdattimella. Se onnistuu vetämällä paksu kuparivaijeri esimerkiksi antennimastosta maaperään.

Maadoitus johtaa salaman sähkövirran maahan, minkä ansiosta itse rakennus on suojassa vaurioilta.

Muutama isku ihmiseen vuodessa

Muutaman kerran vuodessa salama iskee myös ihmiseen. Läheskään jokainen isku ei ole kohtalokas, sillä ihmisä kuolee salaaniskuun noin joka toinen vuosi.

Salamaniskun vaara on siis aika pieni. Kuitenkin vanhat konstit ukonilmalta suojautumisessa ovat edelleen päteviä:

• vältä korkeiden puiden läheisyyttä
• vältä avoimia paikkoja (esimerkiksi vesistöjä ja golfkenttiä)
• hakeudu sisältiloihin

Ukkosia noin 12 päivänä vuodessa

Suomessa ukkosia esiintyy noin satana päivänä vuodessa. Koska ukkoset ovat paikallinen ilmiö, esiintyy yhdellä paikkakunnalla keskimäärin 12 ukonilmaa vuodessa.

Työmies on palkkansa ansainnut

Työmies on palkkansa ansainnut, toteaa vanhan kansan viisaus. Erityisen hyvin se pitää paikkansa rakennusalalla - rakennustöissä säästäminen voi tulla myöhemmin erittäin kalliiksi.

Muutama vuosi sitten helsinkiläinen ystäväperhe muutti uuteen kotiin. Edellinen asukas oli selvästi ollut pihi remonttireiska, joka oli halunnut tehdä myös asunnon erilaiset sähkötyöt itse.

Jälki oli aika rumaa. Eikä siinä kaikki, asennukset nimittäin lähettivät ajoittain ilmaan kauniita valokaaria, jotka ovat tietysti valitettava turvallisuusriski.

Tämän vuoksi ystäväni palkkasivat mielellään ammattitaitoisen sähkömiehen tarkistamaan asunnon asennukset. Samalla kodin palo- ja sähköturvallisuus parani huomattavasti.

Kuultuani näistä ystävien kokemuksista päätin pyhästi käyttäväni aina ammattilaisia kotini erilaisissa perusparannustöissä. Ammattilaisten tuntiveloitus kirpaisee tietysti remontin yhteydessä, mutta sen jälkeen saan nukkua yöni rauhassa.

Tunnen hyvin omat rajani remonttireiskana, minkä vuoksi en mieluusti lähde seikkailemaan omalla ja lähimmäisteni turvallisuudella. On kaikkien kannalta parasta, että itse tyydyn ruuvimeisseliin, sahaan ja vasaraan.

Jos olen rohkealla päällä, saatan tarttua jopa porakoneeseen -- mutta isommat ja turvallisuuden kannalta kriittiset operaatiot jätän suosiolla ammattilaiselle.

Kokemuksia vuokra-asunnosta: 1920-luvun kerrostalo

Kymmenen, viisitoista vuotta sitten asuin 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa Kalliossa. Senkin talon huoltotyöt olivat jääneet vuosien varrella varsin vähälle -- pieni yksiö oli melko eksoottinen asunto.

Kallion karuilla kulmilla

Kallion vanhoissa asunnoissa ei tunnettu suuria mukavuuksia. Esimerkiksi omassa yksiössämme ei tietenkään ollut alunperin minkäänlaisia kylpytiloja. WC-koppi sentään saattoi olla alkuperäinen.

WC:n kaakelointi oli selvästi jälkikäteen rakennettu, ilmeisesti samassa yhteydessä kun vessaan oli rakennettu käsisuihku jolla saattoi huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan. Erityisen mukavaa suihkuttelu ei kuitenkaan ollut, ja suihkussa käynnin jälkeen ainakin vessa lainehti vedestä.

Myös talon putkityöt olivat jääneet vähille. Jo näkyvät putkistot olivat lähestulkoon puhkiruostuneita, ja jo 1990-luvulla epäilin putkiston kuntoa suuresti. Mieleenikään ei olisi tullut ostaa asuntoa talosta.

Kaikki ei kuitenkaan ollut synkkää

Toisaalta asunto sijaitsi mukavan lähellä Helsingin keskustaa. Parissakymmenessä minuutissa kävelin kotoa yliopistolle, mikä olisi ollut taloudellisesti mahdotonta käytännössä missä tahansa muualla kantakaupungissa.

Siinä vaiheessa myös suurin osa ystävistämme asui Kalliossa: Kalliossa oli tarjolla runsaasti pieniä yksiöitä, ja alueen vuokrataso oli vielä siedettävä. Niinpä monet muuttivat Kallioon lähtiessään pois HOASin vuokra-asunnosta.

Nykyäänkin asioin mielelläni Kallion seuduilla. Varsinkin Hämeentien monet etniset ruokakaupat ja Hakaniemen torin tarjonta saavat minut vähintään kerran kuukaudessa palaamaan vanhoille kotikulmilleni.

Siksi voin vielä tänäkin päivänä kuvitella palaavani takaisin Kallion koville kulmille.

Matalenergiatalon houkutus

Matalaenergiatalo houkuttelee minua kovasti. Jos olen nyt taloa rakentaessani valmis pistämään rahaa hiukan enemmän likoon, säästää passiivienergiatalo vuosikymmenien varrella monin verroin tarvittavan alkupanostuksen takaisin.

Sen vuoksi olen ajatellut maalämpöjärjestelmän käyttämistä kotini lämmityksessä. Maalämmön ideana on käyttää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa rakennuksen ja kotona käytetyn veden lämmittämiseen.

Tähän tarvittava järjestelmä koostuu kolmesta osasta:

• lämmönkeruuputkistosta
• maalämpöpumpusta
• lämmönjakojärjestelmästä

Maalämpöjärjestelmän ytimenä toimivan lämmönkeruuputkiston asentaminen ei ole ihan joka putkiliikkeen heiniä. Tavallinen päivystävä putkiliike tuskin selviää työstä, jossa satojen metrien putkisto upotetaan maaperään, kallioon porattuun putkistoon tai läheiseen vesistöön.

Siksi tässäkin kannattaa aina ottaa yhteyttä asiantuntevaan yritykseen, jolla on kokemusta juuri tällaisista asennustöistä.

Lämmönkeruuputkistossa käytetään veden ja etanolin seosta. Se kerää maaperästä lämpöä maalämpöpumppua varten.

Maalämpöpumpussa on sähkökäyttöinen kompressori, joka nostaa maaperästä saatavan suhteellisen viileän lämmön alkuperäistä korkeammaksi. Toimintaperiaate ei ole itselleni ihan selvä, mutta jollakin keinolla kompressori onnistuu puristamaan lämmön alkuperäistä lämpöä korkeammaksi. Näin muutaman asteen lämpötila saadaan nosuemaan jopa 65 asteeksi!

Ihan ilman sähköenergiaa en selviä, vaikka ottaisin käyttöön maalämpöpumpun. Maalämpöpumppu nimittäin tarvitsee sähköenergiaa toimiakseen.

Kuitenkin pumpun hyötysuhde on yleensä aika hyvä: sähköä tarvitaan noin neljännes siitä, minkä verran lämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa.

Eli kun pumppu kuluttaa yhden kilowattitunnin, se tuottaa muutaman kilowattitunnin lämpöenergiaa! Tästä taas syntyy selviä säästöjä ajan mittaan.

Säästöt taas miellyttävät minua kovasti -- olenkin laskenut, että pitkällä tähtäimellä maalämpöpumppu on ehdottomasti kannattava ratkaisu. Sen kannattavuus vain kasvaa vuosien mittaan, kun energian hinta nousee: säästöt muodostuvat koko ajan suuremmaksi, minkä vuoksi alkuperäinen kertainvestointi tulee säästettyä entistä nopeammin takaisin.

Kaverille meinasi käydä köpelösti

Kaverille meinasi käydä köpelösti. Hän lähti sunnuntaiaamuna pitkälle kävelylle ja jätti tiskikoneen huolehtimaan kotitöistä. Kun hän iltapäivällä palasi kotiin, keittiössä odotti lammikko. Iso lammikko.

E. tietysti väänsi vähän äkkiä hanan kiinni ja soitti saman tien apua. Pelko oli puserossa, kun oli viikonloppu. Lvi-päivystys vastasi sunnuntainakin ja kaveri oli tuskin ehtinyt saada lattiaa luututtua kun oli jo putkimies paikalla. Tiskarista oli pettänyt hanan ja putken välinen liitos, joka olikin aikanaan ihan kotiasennuksena suoritettu…

Tuli vaan mieleen, että olen itsekin usein jättänyt tiski- tai pesukoneen veivaamaan ja lähtenyt jonnekin, töihin tai jopa viikonlopuksi mökille. No pyykkejä en ole jättänyt viikonlopuksi lillimään, mutta ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun hanat ovat jääneet sulkematta.

Kaverilla kävi tuuri, kun hana ei sentään ehtinyt valua paria tuntia kauempaa. Mutta hiukset nousee pystyyn kun ajattelee, minkä laajuiset vahingot olisivat vastassa viikonlopun tai lomaviikon jälkeen. Minäkin asun ylimmässä kerroksessa, joten parhaassa tapauksessa olisi viiden kerroksen edestä kuivatettavaa.

Ihan ehdoton hankinta on se, mitä putkimies oli kaverillekin sanonut, eli sellainen turvakaukalo tiskikoneen alle. Jos vedet valahtavat koneesta ulos, syystä tai toisesta, niin ne eivät pääse ainakaan suoraan tiskikoneen taakse. Tiskarit kun on varmaan 98-prosenttisesti asennettu jonkin keittiökalusteen sisään niin että sitä vesivuotoa on mahdollisimman vaikeaa huomata ennen kuin vahinko on jo tapahtunut.

No mutta, fiksu ottaa virheistä opikseen, ja tosi fiksu ottaa opikseen jo muidenkin tekemistä virheistä. Itse päätin, että en jätä enää vettä pyörittäviä koneita ilman valvontaa loiskimaan. Puhelimen numeroluettelo sai myös lisayksen: L niin kuin Lvi-päivystys. Aika huojentavaa tietää, että jos käy märkä vahinko niin ei tarvitse odottaa seuraavaan arkipäivään.